Kuumentamista tarvitaan sekä juotosliitoksia tehtäessä että kovaa putkea pehmennettäessä taivutusta varten.
Kuparin pehmentämiseksi putkea kuumennetaan tarvittavalta pituudelta pehmeällä, leveällä liekillä. Oikean mallinen kuumennusliekki saadaan helposti aikaan käyttämällä nestekaasu, happi-nestekaasu tai asetyleeni-ilma kuumennusta. Happi-asetyleeniliekkiä käytettäessä tulee poltin varustaa kuumennusputkella ja käyttää vähähappista liekkiä. Täten varmistetaan, ettei työlämpötila nouse liian korkeaksi.

Kupariputken kuumentamiseen käytettäviä polttimia suuttimineen.
Nestekaasupoltin (ylinnä), happi-nestekaasupoltin ja happiasetyleenipoltin
(varustettuna kuumennuspoltinputkella).

Ennen taivutusta kuuma putki jäähdytetään vedellä tai sen annetaan jäähtyä ilmassa. Liekin etäisyydellä putkesta on tärkeä merkitys kuumennuksissa. Esimerkiksi 5...25 mm etäisyydeltä putkeen kohdistettu terävä hitsauspolttimen happi-asetyleeniliekki johtaa helposti ylikuumentumiseen,
kuten seuraavasta hitsausliekin lämpötilapiirroksesta
voidaan todeta.

Hitsausliekin lämpötila eri etäisyyksillä polttimen kärjestä.

Kovajuotossa joudutaan käyttämään korkeampia lämpötiloja kuin pehmeäjuotossa ja pehmennyskuumennuksessa. Työlämpötilat näissä töissä ovat seuraavat:
• kovajuotossa yli 450°C, tavallisesti 600...750°C
• pehmeäjuotossa alle 450°C, tavallisesti 200...250°C
• pehmennyskuumennuksissa 450...550°C (alkava punahehku on n. 600°C).

Kovajuotossa käytettävä korkea lämpötila muuttaa kuumennusvyöhykkeen ominaisuuksia, mikä on otettava huomioon kupariputkistoja suunniteltaessa ja asennettaessa.


• Vedetyssä tilassa oleva kupariputki pehmenee ja sen lujuusarvot vastaavat hehkutetun putken arvoja.
• Yli 800°C lämpötiloissa kuparissa tapahtuu voimakasta rakeenkas-vua. Terävää asetyleeniliekkiä käytettäessä syntyy tällöin putkeen muutosvyöhykkeitä, joihin saattaa tulla repeämiä esim. putkistojen lämpöliikkeiden ja tärinän seurauksena.


Taulukko 3.6

Vedetyn putken ominaisuudet muuttuvat kovajuotossa.

Pehmeäjuotossa ei näitä vaaratekijöitä ole, koska työlämpötila on alhainen. Pehmeäjuottoa tulisikin käyttää rakenteissa, joissa kupariputken pehmentämisestä on haittaa, mutta joissa ei toisaalta esiinny väsyttäviä kuormituksia.

Myös korkeissa käyttölämpötiloissa (> 110°C) saavutetaan kovajuotteilla selvästi luotettavampi lopputulos.

Kovajuottoon
soveltuva liekin lämpötila saadaan mm. seuraavilla kuumennus laitteilla:
• asetyleeni-happi-poltin (varustettuna kuumennuspoltinputkella)
• asetyleeni-ilma-poltin
• nestekaasu-happi-poltin
• nestekaasu-ilma-poltin.

Pehmeäjuotossa
voidaan kuumennus tehdä:
• sähkövastuskuumentimella
• nestekaasu-ilma-polttimella tai
• asetyleeni-ilma-polttimella (ylikuumentamista on varottava).
Asetyleeni-happi -poltinta ei saa käyttää.

Sähkövastuskuumentimen käyttö on paloturvallista, mistä on etua työskenneltäessä ahtaissa tiloissa ja korjaustöissä.

Asetyleeni-ilma -poltinta käytettäessä on varottava, ettei pehmeäjuotteen työlämpötilaa 200...250°C ylitetä. Merkkinä oikeasta lämpötilasta on juoksutteesta nouseva savu, jonka aiheuttaa merkkiaineen höyrystyminen juoksutteesta 200°C lämpötilassa.