Värisävyt, kestävyys ja työstettävyys ovat kuparin valtteja

Kuparin pitkäikäisyys ja ekologisuus inspiroivat arkkitehtejä rakennusten suunnittelussa. Kupari on kaunis materiaali. Sen väri säihkyy uutena punertavana, muuttuu ilman kanssa kosketuksissa vähitellen ruskeaksi ja patinoituu vihertäväksi ajan kuluessa. Kuparilevyjä on helppo työstää ja liittää, niiden rikkaat väri- ja tekstuurivaihtoehdot ovat visuaalisesti kauniita ja materiaali erittäin pitkäikäistä. Kuparimetallit kestävät hyvin erilaisia ilmasto-olosuhteita, sillä niiden korroosionkestävyys on erinomainen. Kupariseoksia, kuten pronssia (kupari + tina tai alumiini) ja messinkiä (kupari + sinkki) käytetään myös lukuisissa arkkitehtonisissa ratkaisuissa. Suunnittelijoilla ympäri maapallon on saatavilla materiaali, jolla on poikkeuksellisen monipuoliset ominaisuudet.

Historiallinen näkökulma

Kuparimetalleja on käytetty arkkitehtuuriratkaisuissa vuosituhansia. Näistä on esimerkkejä nähtävänä vieläkin. Aachenin katedraalin pronssiovet Saksassa ovat vuodelta 800 ja Firenzen katedraalin ovet Italiassa suunnitteli Ghiberti vuonna 1423.

Modernissa arkkitehtuurissa pitkäaikainen perinne jatkuu

Vaikka kuparikatot ja julkisivut eivät olekaan nykypäivän keksintöjä, niiden suosio on suurta nykyarkkitehtien piirissä, niiden kestävien, ympäristöystävällisten ja luonnollisten ominaisuuksiensa vuoksi. Sitä voidaan muokata muotoon, se on pitkäikäistä, kestää hyvin korroosiota, ja se on 100 % kierrätettävää.

Kuparin pinnalle muodostuu patina sen ollessa ilman kanssa tekemisissä, alkuperäinen kuparin hehku muuttuu vähitellen lämpimän ruskeaksi kunnes siitä tulee selkeästi vihertävä. Arkkitehtonisia ratkaisuja voidaan nykyisin toteuttaa useilla erilaisilla pintakäsittelyillä, joilla saadaan haluttu oksidoitunut väri heti asennusvaiheessa. Kuparipatina on usein valittu sen esteettisen ulkonäön vuoksi. Jotkut maailman tunnetuimmista arkkitehdeistä käyttävät kuparia, koska yhdistelmä kuparin teknisiä ominaisuuksia ja estetiikkaa ovat ylivertaisia. Amsterdamissa oleva Metropolis Museum of Science, jonka on suunnitellut arkkitehti Renzo Piano, on päällystetty vihreällä esipatinoidulla kuparilla. Tukholmassa Wasa-laivalle rakennetun  museon kuparisen kattorakennelman suunnittelivat arkkitehdit Marianne Dahlbäck ja Göran Månsson, jotka voittivat arkkitehtuurikilpailun 384 tarjokkaan joukosta. Suomessa muun muassa Helsingin uudessa Musiikkitalossa, pääarkkitehdit Marko Kivistö, Mikko Pulkkinen ja Ola Laiho sekä Pyhän Laurin kappelissa Vantaalla, arkkitehdit Anu Puustinen ja Ville Hara, on käytetty maineikkaasti kuparia.