Norjan vanhat maineikkaat kaivokset

Norjan kuten Ruotsinkin kuparikaivoksien historia on pitkä. Pienellä Karmøyn saarella Visnesissä oli ennen tärkeä Gronnevikin kuparikaivos ja Telemarkin maakunnassa Tokkessa oli Åmdalin kuparikaivos.

Visnesin kuparikaivos

Visnesistä löydettiin rikas kupariesiintymä vuonna 1865. Vuoteen 1895 mennessä oli kaivos jo 730 metriä merenpinnan alapuolella,  ja sieltä oli louhittu 1,8 miljoonaa tonnia kuparimalmia. Aikanaan Visnesin kaivos oli Pohjois-Euroopan suurimpia kaivoksia, jonka tuotannosta 70 % meni vientiin.

Useimmat meistä tietävät Vapaudenpatsaan New Yorkin satamassa, mutta harvat tietävät, että vihertäväksi patinoituneen patsaan kuparimetalli tuli Norjan Visnesistä. Vapaudenpatsas on valmistettu teräsrungosta, joka on päällystetty kuparilevyillä. Patsas on 93,5 m korkea jalustalta soihdun kärkeen. Visnesin kuparikaivos Karmoyn saarella sijaitsee Norjan länsirannikolla – Bergenistä etelään ja Stavangerista pohjoiseen. Nykyisestä Haugesundin kaupungista menee saarelle silta.

Lue lisää: Visnesin kuparikaivos

Åmdalin kuparikaivos

Tokken kunnassa on ollut kaivannaistoimintaa jo viikinkiajoista lähtien. Kuparikaivos perustettiin 1540, jolloin Tanskan ja Norjan kuningas Kristian III lähetti saksalaisia kaivosmiehiä Telemarkin maakuntaan aloittamaan kaivostoimintaa. Ensimmäisen kaivoksen nimi oli Moisesberg. Kaivostoiminta oli käynnissä toiseen maailmansotaan vuoteen 1945 asti. Kaivoksella oli suuri merkitys tunturiseudun kehityksessä.